”Niin totta kuin osaamme” on podcast tieteen ja tiedejournalismin kipupisteistä

Viestintää yli rajojen –hankkeen yhteistyökumppani Long Playn tieteen ja tiedejournalismin kipupisteitä käsittelevän, kolmiosaisen podcastin kaikki jaksot ovat nyt kuunneltavissa.  

”Niin totta kuin osaamme”-podcastin avausjaksossa pureudutaan tieteen huomiotalouteen. Anu Silfverbergin vieraina ovat poliittisen historian tutkija Mona Mannevuo Turun yliopistosta sekä tieteenfilosofi Inkeri Koskinen Tampereen yliopistosta. He kertovat, miten vaikuttavuusvaatimukset ja markkinointiviestinnälle ominaiset toimintatavat muuttavat yliopistoa nyt.

Kakkosjaksossa kysytään, miksi tiedejulkaiseminen on järjestetty niin kummallisella tavalla. Podcastin toisessa jaksossa Anu Silfverbergin vieraina ovat kosmologi Syksy Räsänen ja politiikan tutkija Emilia Palonen. He ovat molemmat toimineet omassa työssään avoimen tieteen puolesta.

Kolmannessa osassa pureudutaan tiedejournalismiin. Mitkä tiedeaiheet ovat erityisen riskialttiita journalismissa? Miksi terveysjutuissa liioitellaan tutkimustuloksia? Entä miten toimittaja voi harjoittaa lähdekritiikkiä silloin kun hän ei tunne alaa, josta kirjoittaa? Podcastin viimeisessä jaksossa Anu Silfverbergin vieraina ovat tiedetoimittaja ja tietokirjailija Mikko Pelttari sekä kirjailija Tiina Raevaara.

Podcast löytyy tavallisimmilta alustoilta, kuten Apple Podcastsista ja Spotifysta! 

Esitelmäkutsu Politiikan tutkimuksen päiville 2022: Tutkijoista vaikuttajia? Tutkimus tietopohjaisen politiikan aikakaudella

Tietopohjaista politiikkaa ja tutkimuksen vaikuttavuutta korostava trendi asettaa tutkijoille uudenlaisia vaatimuksia yli tieteenalarajojen. Eri organisaatioissa ja rooleissa toimivia tutkijoita ohjataan rahoituksella yhä aktiivisemmin poliittista päätöksentekoa palvelevaan toimintaan. Esimerkiksi STN- ja VN-TEAS -rahoitusmuodot ylittävät rajoja tieteellisen perustutkimuksen, soveltavan tutkimuksen ja tiedeneuvonnan välillä. Tutkijoille kehitys tarjoaa mahdollisuuksia uudenlaiseen poliittiseen osallistumiseen ja ammatilliseen roolinrakennukseen asiantuntijana, mutta rajojen liudentuminen saattaa vaikuttaa tutkimusvalintoihin, tutkimustyön luonteeseen ja tiedeviestintään. Kehitykseen vaikuttaa myös sosiaalisen median kasvanut merkitys poliittisessa viestinnässä, asiantuntijaviestinnässä ja tiedeviestinnässä. Institutionaalisen neuvonannon ja tutkija-aktivismin rinnalle nousee uudenlaisia vaikuttamisen muotoja, kuten konsultointi, tiedeneuvonta, vaikuttajaviestintä ja somevaikuttaminen. 

Kutsumme työryhmään tarkastelemaan tutkijoiden ja tutkimustyön poliittisia roolimuutoksia eri näkökulmista. Esitykset voivat olla esimerkiksi tapaustutkimuksia uusista tai vanhoista vaikuttamismuodoista, kokemuksia tiedeneuvonnasta tai strategisen tutkimuksen hankkeista tai teoreettista keskustelua erilaisista lähestymistavoista tutkijoiden poliittis-hallinnolliseen osallistumiseen. Miten tietopohjainen politiikka muuttaa tutkimuskulttuuria? Mitä eroa on perustutkimuksella, soveltavalla tutkimuksella ja strategisella tutkimuksella? Alkaako tutkimustyö muistuttamaan vaikuttajaviestintää tai somepolitiikkaa? Kuka vaikuttaa, kun tutkija vaikuttaa – yksilö, organisaatio, ammattikunta, tieteenala, teoreettinen suuntaus vai laajempi liike? Työryhmä osallistuu vuoden 2022 Politiikan tutkimuksen päivien teemaan suuntaamalla politiikan tutkimuksen näkökulmia tutkimustyön muutokseen, mutta korostaa myös aiheen monitieteistä luonnetta. Siksi myös muita tieteenaloja soveltavat esitykset ovat tervetulleita.

Avainsanat:Tietopohjainen politiikka, asiantuntemuksen politiikka, vaikuttava tutkimus, tiedepolitiikka, tutkimustyön muutos, vaikuttajaviestintä, somevaikuttajat

Puheenjohtajat:

Joonatan Virtanen  joonatan.virtanen@helsinki.fi
Mari Lehto  mari.t.lehto@utu.fi
Mona Mannevuo  mmmann@utu.fi

Ehdota paperia esitettäväksi Politiikan tutkimuksen päivien työryhmiin 1.3.2022. mennessä. Liitä ehdotukseen paperin otsikko, abstrakti (max 300 sanaa), mihin työryhmään haluaisit paperisi ja yhteystietosi (työryhmät löydät täältä). Lähetä ehdotuksesi suoraan työryhmän puheenjohtajille.

Politiikan tutkimuksen päivät 11.-13.5.2022: https://vty.fi/politiikan-tutkimuksen-paivat/ohjelma/

Esitelmäkutsu Mevi 2022 -päiville: Poliittinen vaikuttaminen ja tiedeviestintä sosiaalisessa mediassa

Työryhmän vetäjä: Mari Lehto matele@utu.fi 
Turun yliopisto, Eduskuntatutkimuksen keskus

 Keväällä 2020 valtioneuvoston kanslia käynnisti huoltovarmuusorganisaatio Mediapoolin ja vaikuttajamarkkinoinnin asiantuntijayritys PING Helsingin kanssa #faktaakoronasta-kampanjan. Hankkeessa jaettiin suomalaisille somevaikuttajille ajankohtaista tietoa vallitsevasta koronatilanteesta ja kannustettiin heitä jakamaan tietoa edelleen omille seuraajilleen. Kansainvälistä huomiotakin saanut kampanja on esimerkki kehityksestä, jossa tutkittu tieto kietoutuu sosiaalisen median huomiotalouteen. Instagramissa niin itseoppineet hyvinvointivalmentajat kuin koulutetut lääkäritkin jakavat terveystietoa samalla henkilöbrändiään rakentaen. Suositut sosiaalisen median vaikuttajat käyttävät alustojaan enenevissä määrin myös yhteiskunnallisten aiheiden käsittelyyn. Raja somevaikuttajien ja perinteisesti vaikuttajaksi miellettyjen henkilöiden, kuten poliitikkojen, aktivistien ja asiantuntijoiden, kesken on hämärtynyt.

Median toimijoita on totuttu pitämään portinvartijoina, jotka välittävät tietoa kansalaisille. Sosiaalisen median aikakaudella kuitenkin periaatteessa kenellä tahansa on mahdollisuus saada äänensä kuuluviin ja erityisesti suosituilla somevaikuttajilla on valtaa olla mukana määrittelemässä sitä, millainen totuus maailmasta muodostuu. Kutsumme työryhmään esityksiä, joissa käsitellään sosiaalisen median vaikuttajaviestinnän, tieteen ja politiikan välisiä yhteyksiä. Esitykset voivat koskea esimerkiksi somevaikuttajien tiedeviestintää, vaikuttajien luotettavuutta yleisöjen näkökulmasta, tieteen tarinallistumista tai tiedeviestinnän muutosta. Työryhmään ovat tervetulleita myös paperit, jotka käsittelevät somevaikuttajaviestintää osana yhteiskunnan, kulttuurin ja viestinnän käytäntöjä ja valtasuhteita. Kenestä ollaan huolissaan, kun puhutaan väärän tiedon levittämisestä?  Ovatko sosiaalisen median vaikuttajat vallanpitäjiä? Onko poliitikko somevaikuttaja? Hämärtääkö politiikkojen someviestintä politiikan ja kuluttamisen välisiä rajoja? Keillä on mahdollisuus julistaa sosiaalisesta mediasta kieltäytymisen ilosanomaa? Kenen ääni somessa kuuluu? Millaista on somen huomiotalous?

Abstraktien lähettämisen takaraja on 4.3.2022.

Mari Lehto väittelee perjantaina 12.11. klo 16

Hankkeen tutkija, YTM Mari Lehto esittää väitöskirjansa ”Affective Power of Social Media – Engagements with Networked Parenting Culture” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 12.11.2021 klo 16 (Turun yliopisto, Publicum, Pub 2 -luentosali, Assistentinkatu 7, Turku). Yleisö voi seurata väitöstä myös etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/67370965645

Vastaväittäjinä toimii professori Megan Boler (University of Toronto) ja kustoksena professori Susanna Paasonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomen- ja englanninkielinen. Väitöksen alana on mediatutkimus.

Lue tiedote: Sosiaalisen median vanhemmuussisällöt raivostuttavat, ilahduttavat ja pitkästyttävät 

Muuttunut mediamaisema –seminaari 28.10.

Viestintää yli rajojen -hanke on mukana Helsingin Sanomain Säätiön järjestämässä seminaarissa ”Muuttunut mediamaisema” 28.10. klo 14 Päivälehden museossa. Tapahtumassa esitellään säätiön rahoittamia tutkimushankkeita sekä niiden alustavia löydöksiä. 

Hankkeiden esittelyn jälkeen luvassa on paneelikeskustelu, jossa keskustellaan vaikuttamisesta sanan laajassa mielessä. Keskustelua johdattelee Helsingin Sanomien politiikan ja talouden toimituksen esimies Jussi Pullinen. Seminaarin yksityiskohtaisempi ohjelma löytyy täältä.

Seminaaria voi seurata myös verkossa osoitteessa www.youtube.com/user/hssaatio.

Long Playn julkaisuja

Viestintää yli rajojen –hankkeen yhteistyökumppani Long Play on julkaissut syksyn mittaan lukuisia juttuja tieteen ja tiedevistinnän kipupisteistä.

Anu Silfverbergin elokuussa ilmestynyt pitkä juttu ”Niin totta kuin osaamme” kertoo tieteen replikaatiokriisistä. Replikaatiokriisin yksi keskeisimpiä johtopäätöksiä on, että tieteen tekeminen kärsii, jos sitä ohjaa vahva oletus tai vaatimus tietynlaisista tuloksista. On myös selvinnyt, että tutkijoilla on monesta suunnasta tulevaa painetta julkaista uusia ja merkittäviä tutkimustuloksia.

Syyskuussa ilmestynyt Oskari Onnisen juttu ”Aurajoen Darwin” kertoo evoluutiopsykologian tutkija Markus J. Rantalan urasta ja ajatuksista mutta myös tiedeviestinnän vaikeudesta. Juttu muistuttaa tiedejournalismin vaativan tarkkuutta ja itsereflektointia: tutkijoiden ja toimittajien on syytä miettiä mihin sävyyn he tutkimuksista puhuvat ja miten niitä tulisi kontekstoida. 

Long Playn pitkät jutut ovat maksumuurin takana, mutta niihin liittyvät sivuäänet ovat vapaasti luettavissa. Jutut ja sivuäänet löydät Long Playn sivuilta sekä hankkeen julkaisuista.

CFP: Kulttuurintutkimus -lehden teemanumero (4/2022) VAIKUTTAVA TUTKIMUS

Tietopohjainen päätöksenteko, tiedesparraus sekä viheliäisten ongelmien taltuttaminen monitieteisellä otteella esiintyvät yhä useammin yhteiskunnallisessa keskustelussa. Myös strateginen ja ilmiölähtöinen tutkimus ovat löytäneet paikkansa suomalaisen tieteen kentällä. Mutta miten tutkimuksella vaikutetaan? Kuka vaikuttaa, kun tutkimus vaikuttaa? Miten tieteenalat ja erilaiset intressit törmäävät toisiinsa strategisessa tutkimuksessa? Hämärtyvätkö tieteen, politiikan ja vaikuttajaviestinnän rajat? 

Kutsumme eri tieteenalojen tutkijoita pohtimaan tutkimuksella vaikuttamista ja tutkimuksen vaikuttavuutta. Artikkelit voivat koskea esimerkiksi tietopohjaista päätöksentekoa, tiedeviestintää, tieteen tarinallistumista, tiederahoitusta, tieteen ohjaamista, monitieteisyyttä tai tutkimustyön muutosta. Kirjoitukset voivat olla tapaustutkimuksia vaikuttavasta tutkimuksesta eri tieteenaloilla, politiikanaloilla ja hallinnonaloilla tai erilaisissa monialaisissa hankkeissa. Myös teoreettiset ja kriittiset pohdinnat ovat tervetulleita. 

Teemanumeron tavoitteena on tarkastella laajasti tutkimustyön muutosta, tietopohjaista päätöksentekoa sekä tutkimuksella vaikuttamista toisiinsa sekoittuneina ilmiöinä. Artikkelit voivat käsitellä esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

  • Miten vaikuttava tutkimus eroaa ”tavallisesta” tutkimuksesta?
  • Onko tiedeviestintä muutoksessa? Onko tutkija vaikuttajaviestijä? 
  • Miten vaikuttava tutkimus muuttaa poliittista kulttuuria ja/tai hallintokulttuuria?
  • Miten tutkimuksella vaikuttaminen muuttaa tutkijan työtä ja/tai akateemista työkulttuuria?
  • Miten tietopohjainen päätöksenteko muuttaa tieteen ja tutkijoiden asemaa yhteiskunnassa?
  • Mikä on tai voisi olla monitieteisyyden rooli strategisessa ja ilmiöpohjaisessa tutkimuksessa?
  • Millaisia vaikutuksia (strategisella) tutkimuksella on tai voisi olla poliittiseen päätöksentekoon?
  • Miten strategisen tutkimuksen ohjelmat vaikuttavat tutkimukseen ja/tai tutkimusrahoitukseen?
  • Millainen on tutkimuksella vaikuttamisen historia? Onko strateginen tutkimus uusi ilmiö?

Numeroon voi tarjota tieteellisten artikkeleiden lisäksi katsauksia, puheenvuoroja ja kirja-arvioita. Näiden aikataulut sovitaan teemanumeron toimittajien kanssa.

Alustava aikataulu:

  • artikkeliehdotukset toimittajille viimeistään 31.8.2021
  • valinnoista ilmoitetaan syyskuussa 2021
  • artikkelikäsikirjoitukset toimittajille viimeistään 31.1.2022
  • toimittajien kommentit kirjoittajille helmikuussa 2022
  • vertaisarviointi huhti-toukokuussa 2022
  • korjatut versiot toimittajille kesä-elokuussa 2022
  • lehti ilmestyy marraskuussa 2022

Artikkeliehdotukset (otsikko, 100–200 sanan abstrakti sekä kirjoittajaesittely) lähetetään teemanumeron toimittajille sähköpostilla. Valmiit käsikirjoitukset toimitetaan arvioitavaksi journal.fi-järjestelmän kautta: https://journal.fi/kulttuurintutkimus/about/submissions, josta löytyy myös lehden muotoilu- ja viittausohjeet.

Teemanumeron päätoimittajat ovat Helsingin Sanomain Säätiön rahoittaman ”Viestintää yli rajojen: politiikan, tieteen ja viestinnän muuttuva kenttä” -hankkeen tutkijat Mari Lehto (mari.t.lehto@utu.fi) ja Joonatan Virtanen (joonatan.virtanen@helsinki.fi) sekä hankkeen johtaja Mona Mannevuo (mona.mannevuo@utu.fi). Lisätietoja: Mona Mannevuo.